7175.biz

Pakko ottaa esille asia joka kummastuttaa aina vaan uudelleen ja uudelleen min pientä ja ah, niin helposti sekaisin menevää päätä.
Ihmisen ikä, tuo numeromittari, jonka pitäisi kertoa ihmiselle minkälainen käyttäytyminen olisi milloinkin suotavaa, kai..
Kaikista eniten häiritsee, kun vähän päälle parikymppiset (tähän kastiin kuulun siis itsekin) puhuvat itsestään vanhoina! Siis mitä ¤&&)*("#&%¤)#??? Miä en ainakaan ole vanha! Puhutaan lapsien teosta ja naimisiin menosta, kysellään että meinaatko jäädä vanhaksipiiaksi tai muuta vastaavaa, ja pitäisi olla niin aikuinen että jakkupuvun saumat soi.

Missä vaiheessa te, rakkaat 715513n rakastajat, meinaatte kuulua aikuisten, niin jäykälle kuulostavan porukan piiriin?

Henkilökohtaisesti; en varmaan ikuna. :D (tai ainakaan ennen viittäkymppiä)

Mun mielestä ihminen on silloin aikuinen, kun se ottaa vastuun teoistaan. Aikuinen pystyy huolehtimaan itsestään, lapsistaan, raha-asioistaan, omaisuudestaan, jne.
Jotkut pystyvät ja alkavat siihen 16-vuotiaana, jotkut eivät pysty siihen koskaan.
Sen ohella eletään kukin ihan siten kuin vietti vie ja vähät välitetään niistä jotka sanovat, että kyllä -niinjaniin-vanhan PITÄISI jo aikuistua tai tehdä sitä tai tätä. Paskat, sanon mie. Ei muuta kuin rokkenroll, siskot ja veljet, olkaa sellaisia kuin olette, tehkää se täysillä ja olkaa ylpeitä siitä!
Ps: muistakaa maksaa laskut. ;)


T: nimim. Oppositio vuodesta 1977

Mieleltäni en aikuistu koskaan, aina pitää olla vähän lapsenmielinen. Tottakai vakavat asiat pitää ottaa vakavasti. Itsenäistyminen on sitten oma asiansa, sen voi tehdä lapsikin, tai valtio.

Sitten joskus kun lapsia tulee hankittua, niin siinä vaiheessa kun ottaa enemmän vastuuta muista, niin varmasti siirtyy askelen lähemmäs aikuisuutta, mutta pitäähän lapsilla olla leikkikavereita. ;) "Hei, se on mun vuoro ajaa autoradalla!"

Ulkoisesti vanhenen sitä mukaan kun vanhenen... tosin kun otaa asiat kevyesti niin maan vetovoima ei kasaa ryppyjäkään niin vauhdilla. :D

T. nimimerkki "onko sun vanhemmat kotona?" "en tiedä, ne ei asu täällä"

Jyrkkä EI adultismille, mutta vastuu pitää kantaa teoistaan.

Voi sitä olla antiaikuisenakin teoistaan vastuullinen. Ja paljon riippuu seurasta - lasten kanssa eri tavoin kun lapsuuden aikaisten kavereiden... Esmes!

Hmm... jos aikuistuminen on kaikkea tuota, niin tuskin koskaan sitä saan tehtyä :D vaikka, on myönnettävä että sen verran pitemmälle olen jo elämää miettinyt, että ne lapset astukoon kuvioihin n. kymmenen vuoden kuluttua... samoihin aikoihin avioliiton kanssa :)
Pilkettähän pitää olla silmässä sen verran, että se valaisee vielä kolmen metrin päähän ;)

Niin, niin, pitäisi sitä kai tätä ja tuota, mutta minä elän vielä ainakin kymmenen vuotta fiilispohjalta, sitten ruvetaan kattomaan jos vaikka... :D

ikä on vaan numeroita joka kertoo kauan olet tallustanut maailmassa. Se ei pitäisi pistää ihmistä elämään, kuin muut ikäisensä henkilöt. Itse ainakin vanhenen samaa tahtia kuin aivoni, enkä samaa vauhtia kuin ikäni. Leikki-ikä on koko ikä! :)
miksi pitäisi esim 25v:nä käyttäytyä kuin 25v? Miksen saa olla oma itseni koko elämääni ja viettää sitä miten haluan?

Mä olen ajatellut että sillon on aikuinen, kun ei enää pelkää olla lapsellinen.

*ikuinen pikkupoika* :D

mulle aikuisuus on sitä että kantaa vastuun omista teoistaan ei mitään muuta.olen siis aikuinen. sillä miten suhtautuu elämään ei ole mitään merkitystä aikuisuuden kanssa jos olet tavallisen tylsä lapsia saanut urautunut ja kaavoihin kangistunut ei tarkoita että olet aikuinen.

Totaalisesti samoilla linjoilla BlackAngelin kanssa!! Hitto, ei enään kauan... niin alkaa käymään viidettäkymmentä..!! :/ Mutta monesti miettinyt, et milloin sitä oikeen aikuistuu..?! Olen rokkari/hevari... Pitäiskö mun jo kuunnella iskelmäradioo? Musta tuntuu, et mä vielä kuuskymppisenä kuljen farkuissa, tukka sekaisin pystyssä, kuuntelen DeepPurplea, yms... Ja tietenkin... kattelen naisten perään!! :-) Loppu sitaatti: ihminen on just sen ikänen, miltä tunteekin!!

Minä oon 26 ja kuuntelen Iskelmää.
Eli olen varhaiskypsä :D

hohhoh.. täällä (vanhemmatki) naiset totee kovasti että ikä on vaan numeroita ja plaaplaaplaa.. ja sit ku tulee tosi paikka nii sit ollaan nii aikuista ja haukutaan lapsellisiks.. kumpaa sitä sit pitäis olla ?

ite en ainakaa aijo ikinä kasvaa aikuiseksi
enkä mene naimisiin
enkä hanki lapsia

just tossa huomasin ku eräät alle 20v kaverit meni sit naimisiin ja kuulin vähän aika sit että muija ei edes tiedä minkä takia on menny naimisiin ja ennen sitä oli kovasti mulle todennut et on valmis äidiks.. joo varmaan..

onko toi sitä et ollaan aikuisia..

Teen nyt heti pesäeron lapsellisuuden ja lapsenmielisyyden välille, koska lapsellisuutta en voi sietää. Se taas mitä aikuisuuteen tulee niin kyllä minä edelleen pidän äitiäni aikuisena ja itseäni en, koska olen sen tenava.

Vastuu omista teoista on luonnollisesti yks sellanen "etappi" aikuisuuteen, mutta ei sekään vielä sitä aikuisuutta kait ole, koska itsestään pitäis ottaa vastuu jo viimeistään sillon 16-vuotiaana kun menee oikeaan kouluun ja pitäis oikeasti esim. tehdä läksyjä ja joskus lukea koulukirjoista juttuja. Jos jaksaa. Todellisuudessa ihminen YLEENSÄ tulee tuon vastuu homman kanssa ihan lopulliseen tolkkuun jossain 20 vuoden jälkeen ja se great picture omasta itsestä sitten muovautuu oikeastaan sinä 20-30 välisenä aikana.

Mutta kaiken kaikkiaan. Aikuisuuden raja taitaa lopulta kulkea siinä, kun ymmärtää mitä elämä todennäköisesti tulee olemaan ja on valmis ottamaan sen vastaan osapuilleen sellaisena kuin se tulee. Sitten kun ihminen oppii itsensä tuntemaan on jätetty taakse yksi pakollisen turhauttava vaihe elämässä ja voi keskittyä siihen mitä siltä loppupuoliskolta haluaa. Ja siinä taitaa kuulkaa mennä se aikuisuuden raja.

"isoksi saa kasvaa mutta EI koskaan aikuiseksi".
Aikuiset on kuuleman mukaan tylsiä ja minen ainakaan halua olla tylsä..

kiitos ajkdiablo! Pelastit päiväni tuolla kommentilla. Kiva kuulla miehenkin suusta joskus järkevää puhetta tämänkin asian tiimoilta. Ärsyttää suunnattomasti melko yleinen asenne miesten keskuudessa, että aikuistuminen olisi jotenkin tylsää..."mä en tuu ikinä aikuiseksi", pläääh... Tiedän monia miehiä jolla ikä alkaa olla +30 ja käytös vastaa 18 kesästä. Säälittäviä ja rasittavia tollaset tyypit...

nii nyt sitä ollaan nii aikuista ja haukutaan miehiä lapsellisiksi..
että näin..

Ite ajattelin 20-vuotiaana että sitä joutaa kuoleen poies ku täyttää 30v.Nyt mittarissa 32v ja ihan sama natiainen ku sillon joskus parikymppisenä.JA mielestäni se on aikuismaista ku osaa olla oikeella hetkellä vakava ja toisaalta taas esim. lasten kanssa täys pelle :)

nii nyt sitä ollaan nii aikuista ja haukutaan miehiä lapsellisiksi..
että näin..

Hau! hau! vuh! ;D

vasta 20 ja mietintä päällä että milloin lapsia ja perhettä :) oma elämän tilanne näyttää siltä että pitäisi jo "aikuistua", mutta ei se sitä tarkoita että elämän pitäisi tylsäksi muuttua! :D
välillä tietysti olo että ei vielä :P

*releases his inner child* ja minähän kasvan vain isoksi...en aikuiseksi...;)